Kaukasianjättiputki

Kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) on Suomessa kasvavista jättiputkilajeista yleisin. Muut Suomessa esiintyvät jättiputkilajit ovat persianjättiputki (H. persicum) ja armenianjättiputki (H. sosnowskyi). Jättiputkilajeja voi olla hankala erottaa toisistaan ja yleisesti puhutaankin vain jättiputkista.

Kaikki kolme jättiputkilajia on säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta lajin maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.

Kaukasianjättiputki on 3 - 5 m korkea kukkiessaan. Varsi on punertavan laikukas, karvainen, ontto, halkaisijaltaan n. 10 cm. Lehti on sahalaitainen ja voi olla kooltaan 1,5 - 2 m pitkä / leveä. Kukinto on valkoinen, sateenvarjomainen, halkaisijaltaan jopa metrin. Jättiputki leviää siemenestä ja torjunnassa onkin tärkeää poistaa kukinnot ja estää siementen maahan pääsy. Yhdessä kasvissa voi olla useita kymmeniätuhansia siemeniä. Päästessään maahan siemen muodostaa siemenpankin jossa siemen säilyy itämiskykyisenä useiden vuosien ajan.

Jättiputki kannattaa opetella tunnistamaan jo siementaimena, jolloin kasvin pois kaivaminen on helppoa. Torjuntamenetelmänä voi käyttää kaivamista, peittämistä, kukintojen poistoa. Kemiallista torjuntaa suorittaessa täytyy ottaa huomioon ympäristönäkökohdat.

Kaukasianjättiputki kukkii kolmantena elinvuotenaan ja kuolee kerran kukittuaan. Kukkineet kuivuneet kasvit jäävät pystyyn usean vuoden ajaksi ja alueita joissa kasvaa jättiputkea voi löytää myös talvella.

Joskus jättiputki sekoitetaan muihin luonnossa esiintyviin putkilokasveihin kuten karhunputkeen. Opettele tunnistamaan jättiputki sen kaikissa kasvun vaiheissa. Jättiputken ja karhunputken eroja tässä.

- tarkempaa tietoa jättiputkesta opinnäytetyöstä

- kaukasianjättiputki LuontoPortin sivuilla

- kuvia jättiputkesta.